Kevät on jo edennyt järkyttävän pitkälle, ja pahimmankin helmihullun veri vetää näinä päivinä ulkopuuhiin. Viime ajat olenkin viettänyt enemmän tai vähemmän ulkona, mistä syystä korujen tekeminen on jäänyt väliin, kuten aina tähän aikaan vuodesta. Tänään, kevään ensimmäisenä oikeasti lämpimänä ja aurinkoisena päivänä, haaveilin kyllä siitä, että voisin tehdä koruja ulkona, korupajan kesäkeittiöversiossa, mutta koska kultasepänpöydän siirtäminen aiheuttaa kauhunväristyksiä jo ajatuksen asteellakin, ulkopaja jäänee haaveeksi.

Korujen sijaan olen siis keskittynyt halkojen pinoamiseen, risujen polttamiseen ja kasvimaan kitkemiseen. Toivon kyllä saavani nämä kevätkiireet jollakin konstilla mahdollisimman nopeasti ohitse, jotta saisin taas tarttua hopealankaan ja pihteihin.

Korukuvia saadaan siis yhä odotella, mutta tässä kuitenkin jotain kuvamuotoistakin: laulujoutsen, jonka kevät on varmasti vähintään  yhtä kiireinen kuin minullakin: