Asiat menevät harvoin niin kuin niiden on suunnitellut menevän, kuten sain taas tänään vaihteeksi huomata. Kuten eilen lupasin ja vannoin, tänään piti olla työntäyteinen päivä valokuvauksen ja verkkokaupan rakentamisen merkeissä. Omassa kalenterissani päivä näytti työskentelyyn ihan sopivalta, mutta kukaan ei ollut muistanut kysyä Louloun, 10 v., mielipidettä asiasta. Olin unohtanut, että lupauduin tänään lapsenvahdiksi :).

Joka kerran, kun asettauduin kameran tai tietokoneen ääreen, meni noin viisi minuuttia, ja viereltäni alkoi kuulua pientä, hiljaista huokailua ja rutinaa. Kun käänsin päätäni, minuun katsoi pari kauneimpia, kosteita silmiä, mitä maa päällään kantaa. ”Tule leikkimään”, silmät sanoivat, enkä minä tietenkään hennonnut kieltäytyä.

Eli tässä tämän päivän tulos: tyytyväinen hauva nuolemassa pastakastikepannua – sekä yksi kuva korvakoruista, jonka lasken siihen onnistuneiden kategoriaan:

Vegefärssikastike kelpaa Louloullekin

Loulou ja pastakastikepannu

Kupariset perhosriipukset ja akaattihelmiä

Miksi korvakorujen kuvaaminen on niin vaikeaa?

2 Comments

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *