Yrityksen perustamispuuhat kaikkine hankintoineen ovat johtaneet henkilökohtaisen talouteni siihen tilaan, että saan jonkun aikaa miettiä korutarvikkeiden ostamisen sijaan sitä, mistä seuraava ateria raavitaan kasaan, tai miten seuraava vuokra maksetaan. Samaan aikaan tuntuu, että jokaikinen helmikauppa niin Suomessa kuin ulkomaillakin pommittaa minua uusilla tarjouksilla ja ihanilla uutuushelmillä. Tällä viikolla olen saanut huokaista syvään ja laskea sataan useammin kuin kerran, kun olen yrittänyt hillitä ostohimojani. Helmihulluus on vakava sairaus – jokohan sillä on oma diagnoosiluokitus?
Tilannetta ei paranna se, että olen edelleen poissa pajaltani, enkä pääse siis hypistelemään edes niitä varastossa olevia helmiä – joita totta puhuakseni on sen verran paljon, että mitään järjellistä syytä himoita uusia helmiä ei ole löydettävissä. Mutta miten sitä voisi vastustaa kaikkia niitä ihanuuksia, joita kevät on helmikauppoihin tuonut?
Keväästä puheen ollen, näyttää siltä, ettei se aivan vielä ollutkaan valmis näyttäytymään lopullisesti. Ulkona tuiskuttaa lunta kuin parhaaseen talviaikaan, ja jos sillä eilisellä mustarastaalla on hiukkaakaan järkeä päässään, se on varannut pikalähdön ensimmäiseen etelään lentävään koneeseen.
Tässä vielä pari korukuvaa – näiden kaveriksi tehdyt korvakorut olenkin jo näyttänyt aikaisemmin:
Laurie