Korupaja Hopeakuun tuotteet ovat käsintehtyjä ja yksilöllisiä. Tältä sivulta löydät tarkempaa tietoa käyttämistäni materiaaleista ja tekniikoista sekä korujen hoidosta.

Materiaalit

.925-hopea

Käytän koruissani vain .925-hopeaa, joka tunnetaan myös sterlinghopeana. Tämän yleisimmin koruissa käytettävän hopealaadun hopeapitoisuus on 92,5 %, minkä lisäksi metalliseos sisältää kuparia. Verrattuna ns. hienohopeaan (hopeapitoisuus 99,9%) .925-hopea on kovempaa, ja soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin juuri korukäyttöön.

Kaikkien korvakorujen koukut ovat .925-hopeaa riippumatta siitä, mitä materiaalia korun riipusosa on. Nappikorvakoruja valmistan vain hopeasta.

.925-hopea ei sisällä nikkeliä, ja se sopii useimmille. Hopean ei itsessään tiedetä aiheuttavan allergiaa, mutta on mahdollista herkistyä seosaineena käytetylle kuparille.

Yli 10 g painavat hopeakorut tulee jalometallilainsäädännön mukaan leimata oikeaoppisesti.

Kupari

Kupari on korumateriaalina työstettävyydeltään hyvin miellyttävää. Vaikka kuparin hinta on vuosien saatossa noussut huimasti, on se epäjalona metallina edelleen edullista hopeaan verrattuna, ja mahdollistaa näin hyvinkin näyttävien korujen valmistamisen. Kupari on myös ulkonäöltään kauniin lämminsävyinen verrattuna viileään hopeaan, ja näyttää erityisen upealta patinakäsittelyn jälkeen.

Kupari ei sisällä nikkeliä, mutta kupariallergiaa voi joissakin tapauksissa esiintyä.

Joillakin henkilöillä korun kupari saattaa reagoida iholla olevien kemikaalien (meikit, hiki, hajuvesi) kanssa aiheuttaen ihon värjääntymisen. Tämä sinänsä harmiton mutta ikävä reaktio on yleisempi kokonaan kuparisten korujen yhteydessä, mutta ihotyypistä riippuen sitä voi ilmetä myös hopeakorujen käyttöön liittyen johtuen hopean kuparipitoisuudesta.

Värjääntymistä voi yrittää ehkäistä lakkaamalla korun, mutta ajan mittaan lakkapinta kuluu pois, ja saattaa muuttaa korun ulkonäköä ikävästi. En normaalisti lakkaa valmistamiani koruja, jollei sitä erikseen toivota.

Metallikorujen hoito

Niin .925-hopea kuin kuparikin muuttavat ajan mittaan ulkonäköään, koska metallien kupari reagoi ilman hapen ja rikkiyhdisteiden kanssa muodostaen tumman patinan. Patinoitumisen nopeus riippuu pitkälti ilmastosta, jossa korua käytetään, ja siitä, miten korua säilytetään.

Patinoitumista ja kiillon himmenemistä voi ehkäistä pukemalla korut aina viimeisenä meikin, hiuslakan ja hajuveden lisäämisen jälkeen, jottei vahingossa suihkuta kemikaaleja koruun. Korut kannattaa ottaa pois urheillessa (hiki nopeuttaa tummumista) ja saunassa. Uima-altaaseen ei tule koskaan mennä korujen kanssa – veden kloori syövyttää hopeaa, ja lyhytkin altistus samentaa metallin pinnan!

Korujen säännöllinen käyttäminen auttaa osaltaan säilyttämään korun kiillon, sillä koru hankautuu ihoa ja vaatteita vasten ja ”kiillottuu” samalla. Jos koru kuitenkin tummuu liikaa, sen voi pestä miedossa saippuavedessä, tai pyyhkäistä isommat tummumat pois hopeankiillotusliinalla. Muista kuitenkin, että kiillotusliina poistaa korusta myös tarkoituksella lisätyt patinoinnit, joten kiillota korua kohtuudella!

Silloin, kun korut eivät ole käytössä, suosittelen säilyttämään ne mieluiten ilmatiiviissä, kosteudelta suojatussa rasiassa tai pussissa. Kylpyhuone ei ole hyvä korujen säilytyspaikka!

Korukivet

Monissa valmistamistani koruista on metallin lisäksi myös korukiviä. En hio itse korukiviä, vaan ostan ne luotettavilta tahoilta. Kivien valintakriteereinä ovat minulle ensisijaisesti kaunis ulkonäkö, laadukas hionta sekä kivilajin kestävyys korukäytössä. Muun muassa akaatit, jaspikset ja erilaiset kvartsit ovat suosikkejani.

Koska värien yhdisteleminen on minulle yksi korun suunnittelun mieluisimmista vaiheista, käytän koruissa paljon myös värjättyjä kiviä.

Tiettyjen kivilajien luontainen sävy saattaa auringon uv-säteilyn vaikutuksesta haalistua. Tällaisia kiviä ovat mm. hyvin suositut ruusukvartsi ja ametisti. Suosittelen kivilajista riippumatta säilyttämään korut valolta suojattuna silloin, kun ne eivät ole käytössä.

Korukivet ovat kivilajista riippuen enemmän tai vähemmän herkkiä kolhuille ja hankaumille, joten kohtele korua aina sen ansaitsemalla kunnioituksella.

Polymeerimassa

Valmistan tiettyjä korumalleja (Herkkuja-sarja) polymeerimassasta.

Polymeerimassa on muovailtava, uunissa kovetettava muovipohjainen materiaali, joka kovetettuna on kevyttä ja kestävää. Polymeerimassan värivaihtoehdot ovat rajattomia, ja siitä voi tehdä hyvinkin yksityiskohtaisia tuotteita.

Polymeerimassakorujen osalta teen pienen myönnytyksen siinä, että saatan tehdä ”samalla mallilla” piensarjoja. Koska muotoilen massakorut käsin, jokainen korvakorupari tai riipus on silti yksilö.

Polymeerimassa kestää varsin hyvin korukäytössä, mutta etenkin vaaleat polymeerimassapinnat saattavat ajan mittaan värjäytyä, eikä polymeerimassakorun voi olettaa olevan samalla tapaa pitkäikäinen kuin metallikorun. Itselläni on käytössä massakorvakoruja, jotka ovat kestäneet useita vuosia, joten kertakäyttökoruista ei missään nimessä ole kyse!

Lasi ja kristalli

Käytän lasihelmiä melko harvoin, mutta joskus lasin värin intensiteetti on juuri se tehokeino, jota koru kaipaa. Silloin, kun haluan vangita auringonsäteet koruihin, käytän myös Swarovskin kristallitehtaan valmistamia kristallihelmiä. Swarovskin helmien välke on vertaansa vailla, ja pääsee oikeuksiinsa etenkin korvakoruissa.

Muut materiaalit

Joidenkin korujen runkona käytän korukäyttöön valmistettua, laadukasta, muovipinnoitettua teräsvaijeria. Koruvaijeri tekee korusta taipuisan ja kestävän.

Pidän varastossa aina hypoallergeenisia niobiumkoukkuja, jotka voi helposti vaihtaa hopeakoukkujen tilalle korvakoruihin. Toisin kuin hopeakoukut, jotka valmistan itse, niobiumkoukut tulevat minulle valmiina tehtaalta, mistä johtuen niiden hinta on hiukan korkeampi. Niobium sopii myös niille, jotka eivät voi hopeakoruja käyttää.

Minulla on valmiudet työstää myös 585-kultaa, mutta materiaalina kulta on siinä määrin arvokasta, että teen kultakoruja vain tilauksesta.