Taas kerran olen elänyt yli varojeni – kuinkahan kauan sitä kestää, ennen kuin opin? Tili on nollilla, enkä pysty ostamaan tarvitsemiani korutarvikkeita, saati sitten niitä, joita en oikeasti tarvitse, mutta silti haluan…:( Rahapula vetää aina mielen alakuloiseksi, mutta aurinkoinen ilma ja onnistuneet lintubongailut pelastivat tilanteen, ja mieliala jäi plussan puolelle (toisin kuin pankkitilini). Päivään mahtui…
Väsynyt mutta onnellinen, sellainen on oloni juuri nyt – sen lisäksi, että selkä ja jalat ovat ihan väsyneet ja kipeät. Vietin menestyksekkään päivän myyden ja esitellen korujani niin vanhoille ystäville kuin uusille tuttavuuksillekin. Päivä oli kaikin puolin onnistunut – korutelineet (niin itse tehdyt kuin ostetutkin) toimivat juuri niin kuin niiden pitikin, myyntipöytä oli hyvännäköinen, ja…
Sateinen päivä tuli vietettyä vaihteeksi shoppaillessa – kävin nimittäin ensimmäisen kerran oikeana yrittäjänä asioimassa tukkuliikkeessä, ja olen nyt tukkukortin omistaja. Tukusta tarttui mukaan korutelineitä sekä kuvakehyksiä, joista toivottavasti ennen lauantaiaamua tulee korutelineitä. Kun shoppailu noin ylipäätään ei koskaan ole ollut minulle mitenkään vastenmielistä, tukku kaikkine ihanine tuotteineen tuntui oikealta aarreaitalta. Onneksi joukossa oli yksi järkeväkin…
Kevään parhaita puolia on, että ulkona voi taas puuhastella yhtä ja toista ilman välitöntä jäätymisvaaraa. Tänään oli kevätpäivä parhaimmillaan, ja iltapuhteena tulikin osallistuttua pensasaidan leikkausprojektiin. Selvisin orapihlaja-aidan operoinnista yllättävän vähin piikinpistoin, mikä joko kertoo siitä, että olen vain niin näppärä käsistäni, tai sitten olen vain teeskennellyt osallistuvani työhön – itse tietenkin väitän, että kyse on…
Aamu valkeni harmaana ja sateisena, mutta nyt iltaa kohti aurinko on paljastanut kasvonsa ja kaikki on, oi, niin kovin keväistä ja kaunista. Koivuissa näkyy jo pientä viherrystä, ja lintujen laulukonsertti ulkona on korvia huumaavaa. Päätin tänään viikon kestäneen korunvalmistusretriittini, ja olo on nyt kaikkensa antanut, mutta kokonaisuudessaan tyytyväinen. Lauantain Kevättuuletusta varten on tehtynä ihan kiitettävästi…
Yrityksen perustamispuuhat kaikkine hankintoineen ovat johtaneet henkilökohtaisen talouteni siihen tilaan, että saan jonkun aikaa miettiä korutarvikkeiden ostamisen sijaan sitä, mistä seuraava ateria raavitaan kasaan, tai miten seuraava vuokra maksetaan. Samaan aikaan tuntuu, että jokaikinen helmikauppa niin Suomessa kuin ulkomaillakin pommittaa minua uusilla tarjouksilla ja ihanilla uutuushelmillä. Tällä viikolla olen saanut huokaista syvään ja laskea sataan…
Earth Hour on onnistuneesti takanapäin, ja taas on aika päivittää blogia :). Tein eilen tuttavuutta painovoiman kanssa, kun onnistuin kaatumaan nenälleni betoniportaissa. Ihmeellistä kyllä, selvisin ilmalennostani pienellä nirhaumalla kämmenessä, yhdellä mustelmalla ja rikkinäisellä takilla – ja tänään ilmenneillä lihaskivuilla. Olen koko talven selvinnyt liukkaista keleistä kaatumatta kertaakaan, joten pitihän sitä kevään kunniaksi edes kerran menettää…
Olen onnistuneesti vältellyt erinäisiä sosiaalisen median alueita niiden lyhyen historian ajan, noin niin kuin periaatteesta. Alussa kommentoin kysyjille, että ”Ei, en halua liittyä Facebookiin, tapaan ystäviä mieluummin kasvotusten.” Tai ”Viljelen mieluummin oikeaa puutarhaa kuin tietokoneversiota.” No joo, tajuatte varmaan pointtini – en siis ole liittynyt Facebookiin painostuksesta ja kyselyistä huolimatta. En ennen tätä päivää… Jonakin…
Asiat menevät harvoin niin kuin niiden on suunnitellut menevän, kuten sain taas tänään vaihteeksi huomata. Kuten eilen lupasin ja vannoin, tänään piti olla työntäyteinen päivä valokuvauksen ja verkkokaupan rakentamisen merkeissä. Omassa kalenterissani päivä näytti työskentelyyn ihan sopivalta, mutta kukaan ei ollut muistanut kysyä Louloun, 10 v., mielipidettä asiasta. Olin unohtanut, että lupauduin tänään lapsenvahdiksi :)….
Morgen, Morgen, nur nicht Heute, sagen alle faulen Leute…Runo, jota isäni on toistanut aina sopivissa asiayhteyksissä koko ei-enää-niin-pienen ikäni. Vapaasti käännettynä se tarkoittaa: Huomenna, huomenna, vaan ei tänään, sanovat kaikki laiskat ihmiset. Tänään olen itse toistellut lorua päässäni, kun olen koko päivän siirtänyt töitäni huomiselle tietäen, ettei asioiden lykkääminen mitenkään vähennä töiden määrää. No, suuri…
