Kevät keikkuen tulevi, ja allekirjoittaneella on perinteinen kevätjumitus päällä. Tekisi mieli vain katsella mustarastaita, kuunnella linnunlaulua ja nauttia kevätauringosta, kun oikeasti pitäisi tehdä koruja kovalla tohinalla. Ei vaan saa mitään aikaiseksi… Mitenkään tilannetta ei helpota, että pankkitili on edelleen nollilla, ja tulevat rahat on jo valmiiksi korvamerkitty yrityksen laskuihin. Lohdullista on, että näiden laskujen jälkeen…
Yrityksen perustamispuuhat kaikkine hankintoineen ovat johtaneet henkilökohtaisen talouteni siihen tilaan, että saan jonkun aikaa miettiä korutarvikkeiden ostamisen sijaan sitä, mistä seuraava ateria raavitaan kasaan, tai miten seuraava vuokra maksetaan. Samaan aikaan tuntuu, että jokaikinen helmikauppa niin Suomessa kuin ulkomaillakin pommittaa minua uusilla tarjouksilla ja ihanilla uutuushelmillä. Tällä viikolla olen saanut huokaista syvään ja laskea sataan…
Olen pitkin päivää lisäillyt verkkokauppaan koruja, mutta välillä tuntuu, että lisäämättömien korujen keko ei pienene laisinkaan. Työ on harvinaisen puuduttavaa, mutta ilmeisen välttämätöntä, joten pitänee sietää istumalihaksien (lue= takamuksen) puutuminen, jumittavat niskat ja harittavat silmät, ja vain jatkaa. Sen verran on tullut laiskoteltua, että itsekin paheksun saamattomuuttani. Järki sanoo, että mitä ahkerammin saan valmiit tuotteet…
Huh, viikkojen urakka on vihdoinkin (enimmäkseen) ohi, ja Korupaja Hopeakuun nettisivut ovat niin valmiit, kuin ne nyt tältä erää voivat olla. Pientä säätöä pitää tehdä siellä sun täällä, ja verkkokauppaan pitää lisätä tuotteita vaikka kuinka paljon, mutta sivut ovat joka tapauksessa nyt netissä, kaikkien nähtävillä. Koville on ottanut, mutta ainakin voin ihan ylpeänä sanoa, että…
Käsityöyrittäjän uralla yksi suurista ongelmista on vaikeus luopua tekemistään töistä. Kun korun tekemiseen käyttää omaa luovuuttaan ja materiaaleja, jotka on rakkaudella valikoinut, lopputulos on aina enemmän tai vähemmän itselle tärkeä, ja siihen väkisinkin kiintyy. Joskus tuntuu vaikealta ajatella, ettei enää koskaan pääse näkemään korua, joka omasta mielestä on onnistunut erityisen hyvin. Ainoa asia, joka tällaisessa…
Kun helmikuun alussa aloitin yrityksenperustamisprosessin, kuvittelin, että kaikki kävisi yksinkertaisesti ja nopeasti, kun suunnitelmat kerran olivat tarkasti tehtyinä. Totuus valkeni kuitenkin pian, kun ensimmäisenä ongelmana oli yrityksen nimen rekisteröinti. Oli aivan hiuskarvan varassa, ettei vuosia muhinut ideani Korupaja Hopeakuusta jäänyt toteutumatta, mutta tuntemattomien ihmisten ystävällisyys lopulta pelasti kaiken… Viime viikolla sain postissa paketin leimakaivertamosta, uudenkankea…
Olen viettänyt koko päivän uuden verkkokauppaohjelmistoni parissa sillä tuloksella, etten ole saanut mitään järkevää aikaiseksi. Innokkaana aloittamaan kaupustelun halusin tietysti lisätä kauppaan tuotteita niin nopeasti kuin mahdollista. Olisi pitänyt muistaa, että hiljaa hyvä tulee… Ainakin opin sen, että yksi loisteputkivalo ei riitä värikkäiden korujen makrokuvaukseen sisätiloissa. Näpsin pari tuntia valokuvia tähänastisesta korutuotannostani, ja kun viimein…
Tämä on ensimmäinen koskaan kirjoittamani blogikirjoitus, ja samalla ensimmäinen kerta, kun kirjoitan Korupaja Hopeakuun blogiin. Tämä on ensimmäisten askelten aikaa niin nettisivujen kuin yritykseni toiminnankin kannalta, ja kieltämättä vähän jännittää, mitä tästä tulee :). Ensimmäinen myyntitapahtuma on takana, Korupaja Hopeakuu teki ensiesiintymisensä Stormin monipalvelukeskuksessa Naistenmessuilla, ja menestys oli ihan kohtuullista. Kameraa ei tietenkään tullut otettua…
